Pippa starttasi tänään Sisko Pulkkisen radoilla heinolassa mini ykkösissä. Ensin vähän sukuloitiin, paikalla oli veli Pultti, siskopuolen tyttö Mette ja pari puolisisarusta isä Fresbeen puolelta (Suomessahan on vain 102 puolisisarusta Piskin isän puolelta...) Eka rata oli agilityrata, Piski kulki lujaa ja hyvin, oma pääni vain ei pysynyt kasassa ja en toiminut suunnitelmien mukaan. Seiska este oli putki, joka piti mennä ristiin. Olin ajatellut tehdä puolivalssin, mutta radalla jostain syystä luovuin ajatuksesta ja Piski veti suoraan väärään päähän putkea, eli hyl siltä radalta. Kun nollamahdollisuus meni, oma ohjaus meni ihan löysäksi ja Pippa ei ihan ehtinyt stopata keinulla ja kepitkin jäi puolitiehen. Hyppikselle päätin sitten kasata itseni (oikeasti, aikuisella ihmisellä ei voi hajota pää ykkösluokan kisoissa!) Sain tehtyä radan lähes niinkuin suunnittelin, loppu meni vähän yli varmistamiseksi, mutta ihan nätti nolla saatiin aikaan ja sijoitus 1.
Riia sakumaanikko
Viime viikko on ollut erittäin mielenkiintoinen: meillä oli hoidossa Riia saksanpaimennin, joka etsii uutta kotia ja johon hurmaannuimme täysin! Riia on uskomattoman kiltti ja järkevä koiran alku. Sen on kooltaankin vain ~55cm/16kg, vaikka toki se vähän rotevoituu iän myötä, mutta pikkuiseksi se kuitenkin jää. Riia sopeutui välittömästi meidän laumaan ja jopa Pedosta se oli kiva tyyppi. Riian kohdalla meinaa superlatiivit loppua, niin mahtava tyyppi se on. Jopa minä, joka tunnetusti lämpenen hitaasti omiin pentukoiriinkin, olin aivan myyty Riiaan! Viikon verran Riia oli meillä, Piskille teki tosi hyvää sen seura, kun se tajusi että "hei, toi iso tyyppihän uskoo kun mä sanon..." Riia ei kuitenkaan voinut jäädä meille, sain siitä allergiaa ja Mattikin alkoi oireilla loppuviikosta. Tiedän, että tälläistä tilaisuutta ei ihan heti toista tule, mutta minkäs teet. Toivottavasti se joka Riian ottaa, saa nauttia Riian seurasta monen monta onnellista vuotta :) Tässä kuvia Riiasta vaakkoisissa:
Santalahti 2008
Santalati oli tuossa toukokuun lopussa ja kisojen puolesta se meni meidän perheessä aika penkin alle. Ensin Peto joutui jättämään kisat väliin, koska se sai rajuja monen minuutin hyperventilaatiokohtauksia, mitkä eivät millään meinanneet loppua. Vein Peun seuraavalla viikolla lekuriin ja syykin selvisi: Pedolla oli 10cm pituinen heinänkorsi nielussa ja koko nielu ärtynyt. No nyt peu on kunnossa, mutta rauhoituksen vuoksi kisakiellossa 28vrk.
Piskillä oli kolme starttia, jotka menivät käteen, tosi käteen ja täysin käteen. Ekalla radalla tein taas bravuurini ja en noudattanut ohjaussuunnitemaani. Piski ajautui niin sivuun ettei pystynyt hyppäämään rengasta vaan solahti sivusta ja kun yritin korjata, P hyppäsi takasin päin. Tulos hyl. Lisäksi P ei pysähtynyt puomille, vaikka aivan alas siinä tulikin. Tokalta radalta tuli 20vp, 3 rimaa ja yksi kielto. Laitan radan niin jokainen varmaan ymmärtää, miksi koira jonka kanssa ei olla harjoiteltu sarjaa saattaa tiputtaa rimat siinä... Vikalta radalta saatiin hyl, kun koira jätti vikan kepin pujottelematta. Fiilis oli laimea, kun Piip ei taaskaan pysähtynyt kunnolla puomille ja ohitteli aitoja.
Vaikka kisat menikin vähämmän hyvin, Santiksessa oli kivaa niin kun aina. Lauantaina oli kaunis sää ja löydettiin pienen matkan päästä aivan ihan luontopolku, jossa koirat paahtoi menemään onnessaan. Mukana oli meidän kopla, eli Peto, Piski ja Dali sitten Minna ja sen laumasta vain osa eli Holly, Gilda ja Tytti sekä Leena ja kaksi villis poikaa, joiden nimiä en enää muista. Polku oli uskomattoman upea, vanhaa metsää ja välillä kauniita meren poukamia. Miten me ei olla aiemmin löydetty sinne, ollaanhan me oltu jo monissa Santalahden suhinoissa...
Minna ja koirat
Holly luukuttaa.
Lisään kuvia tulossa, nyt ei vaan sivut toimi jostain syystä.
Kommentit