Piskin kanssa ollaan lusmuiltu kolmosiin nousun jälkeen, tänään olisi tarkoitus treenata kimpparyhmän kanssa kontakti-putki yhdistelmiä, jotka on nyt teemana. Äidin Tyyne-mopsi on steriloitu, pikaista paranemista Tyynelle! Muuten tämä viikko on kulunut rauhallisissa merkeissä. Pinkolla sen sijaan oli värikäs viikonloppu:

 

Lauantai 31.1.

Viikonloppuna kävin Kilposilla katsomassa 7 sheltin alkua ja tekemässä niille pentutestin. Olipa monenlaista vipeltäjää siinä katraassa, pari erittäin kiinnostavaa harrastuskoiran alkuakin joukkoon mahtui :)

Pakkasin lauantai aamulla autoon Pinkon ja Dalin, Dali kun rakastaa kaikkea matkailua ja Pinkoa matkailu avartaa. Ensin pysähdyimme Vesilahdella Kirsin luona, siellä oli innokkaat lapset vastaanottamassa Pinkoa, joka hieman mietti onko lapset pop vai ei. Ajateltiin Kirsin kanssa, että ei päästetä Kirsin koiria meidän koirien luo, ne kun ei ole aina sosisaalisimmasta päästä kun eivät ole muihin tottuneita. Jossain vaiheessa joltain pääsi kuitenkin koirat karkaamaan ja ne juoksivat haukkuen suoraan Pinkon luo. Suojasin Pinkoa vartalollani, mutta Pinko hanskasi hyvin tilanteen ja lähti pian kylmän rauhallisesti tervehtimään Minttua ja Allia. Tuolla koiralla on ihana tapa hoitaa tuollaiset tilanteet, se ei mielistele eikä väistä, mutta ei osoita yhtään uhkaakaan vieraille ja ainakin tähän mennessä kaikki ovat tulleetkin sen kanssa hyvin toimeen. Kun koirat kerran tulivat juttuun, menimme niiden kanssa sisälle, jotenkin Kirsin pieneen työhuoneeseen onnistui ahtautumaan Kirsin omat lapset Aku, Perttu ja Silja sekä heidän serkku Onni sitten Minä ja Kirsi sekä kaikki 4 koiraa. Oli siinä hieman ahdasta ja kaikki (niin koirat kuin lapset) olivat kiinnostuneita Pinkosta. Aikansa katseltuaan Pinko kävi Siljan syliin nukkumaan, aivan kaiken tohinan keskelle :)

Siitä ajoimme Orivedelle Pinkon kasvattajan Kilposen Päivin luo. Sillä aikaa kun testailin pentuja, Repe oli mitannut Pinkon oikealla säkämitalla, 35,5cm oli saanut siitä. No siltä se suurinpiirtein näyttääkin. Toivottavasti tulisi vielä muutama sentti.  Oli todella mukavaa (niinkuin aina) käydä Kilposilla ja aivan ihanaa että he muistivat Piskin kolmosiin nousua kukilla, kiitos vielä siitä, kylläpä lämmitti mieltä!

Kirsi oli maininnut että jos en jaksa ajaa kotiin, niin heille voi majoittua ja niimpä käytimme tarjouksen hyväksi. Olin puoli 11 illalla perillä ja lapsimäärä oli lisääntynyt entisestään: nyt niitä oli jo 8! Hyvin Pinko jaksoi olla kaikkien silitettävänä ja nyt se kulki Kirsin maalaistalon pihassa kuin omista konsanaan.

Sunnuntaina käytiin Kirsin kanssa maastossa, minä Pekalla ja Kirsi Tytillä, meni vähän länkkärimeiningksi kun oli sen verran paha jännetupintulehdus ranteessa, että jouduin pitämään ohjat yhdessä kädessä ja lepuuttamaan toista. Käytiin vielä vähän kävelemässä Pinkon ja Dalin kanssa niin että Kirsi kävelytti Pekka-suokkia. Alkuun Pinko jännitti Pekkaa, mutta nopeasti tajusi, ettei sen kanssa ollut mitään pelättävää ja käveli sen jälkeen kuin Pekkaa ei olisikaan.

Olipa mukava viikonloppu ja voi kuinka ylpeä Pinkosta olinkaan, on se järkevä kakara ja ikääkin vasta 5,5kk!

 

Maanantaina kävimme lenkillä Hannan ja shelttien Elviksen ja Dean kanssa. Mukana meiltä oli kaikki kolme tyttöä. Koirilla oli hauskaa, vaikka Pinkon ja Dean leikit olikin lähinnä astumista...